Ruoholahden lastenkirjasto

Lauttasaaren kirjaston ja työpaikkani väliin mahtuu Ruoholahden lastenkirjasto, ja koska välimatkat olivat kartalla katsoen lyhyitä, päätin yhdistää lastenkirjastovierailun samaan lounastuntiin Lauttasaari-visiitin kanssa. Julkinen liikenne noilla kulmilla ei ollut aivan niin juoheva kuin olisin suonut, mutta käynti tuli kuin tulikin tehtyä sallituissa puitteissa.

Koko Ruoholahden asuinalue on minulle melko tuntematonta, sillä muutimme pois Lauttasaaresta juuri kun alueen rakentaminen toden teolla alkoi. Toimistokolossien takaa alkaa meri pilkottaa, ja varsin lempeän näköinen koulurakennus isoine pihoineen näyttää huomattavasti kutsuvammalta kuin kadun toisella puolella sijaitsevat teräksestä ja lasista kasatut toimistokuutiot.

Onko suomalainen yhteiskunta muuttunut sellaiseksi, että koulun etuovi pitää pitää lukossa ja sisäänpääsy on ovikellon takana? Valitettavasti näin näyttäisi olevan. Kirjastolle löytyy onneksi oma sisäänkäyntinsä koulun sisäpihan puolelta.

Kirjasto on kooltaan HelMet-sarjan kääpiöluokkaa, ja kuvaaminen pienessä (lasten)kirjastossa niin ettei lapsia tule mukaan oli jokseenkin haasteellista. Toivottavasti allaolevasta otoksesta kuitenkin välittyy kirjaston hieno tunnelma: neliöiden vähyyttä on kompensoitu kuutioilla; kirjastohuoneella on metrikaupalla korkeutta ja tilaan tulee runsasti valoa suurista ikkunoista. Kirjahyllyt on sijoitettu tiiviisti ja sisustus on värikästä, ja toi elävästi mieleeni Suoraman ala-asteen kirjaston jossa vietin erinäisiäkin tunteja 1970-luvulla.

Minulla on ilmeisesti jonkinlainen tuolifiksaatio - ja kyllähän istumispaikka lukemiseen kovasti liittyy - joten tämänkin kirjaston yksityikohdaksi valikoituivat tuolit. Tällä kertaa peränurkkaan sijoitettu lastentuolien rivistö.

Faktat

Valmistumisvuosi: 1996
Pinta-ala: 120 m2

Erikoisuus: -
Kirjasto: 11/63
Pvm: 9.3.2012
Kulkuväline: Bussi 20

Kirja: Björn Sortland: Silmätyksin

Lauttasaaren kirjasto

Kevätaurinkoisena perjantai-iltapäivänä oli lounastunnilla yllättäen aikaa käydä katsastamassa toinen niistä HelMet-kirjastoista, jotka koen olohuoneekseni, nimittäin Lauttasaaren kirjasto. Vaikken ole saarella 13 vuoteen asunut, jotain lämmintä sielussa läikähti kun kirjastorakennuksen kohdalle pääsin. Ulkonäöltään rakennus ei ole kylläkään mitenkään erityinen - aika tavallinen tiilikuutio.

Koko rakennus on kirjastoa (tai no, takasiivessä taitaa olla päiväkoti), joten oven etsiminen ei ole vaikeaa. Eleetön ovi istuu kuutioonsa hyvin. Tykkään tuosta kirjastosta kertovasta lainausmerkkisymbolista, siinä on jotain kujeilevaa.

Lauttasaaren kirjasto on sisuksiltaan samanlaista vaaleaa kasaria, jota on nähty jo monissa aikaisemmissa kirjastoissa. Kirjaston kotisivujen mukaan tilaa ei ole remontoitu, mutta yleisilmeeltään se vaikutti minusta huomattavasti vaaleammalta kuin mikä muistikuvani oli.

Yksityiskohtaa ei sliipatusta kirjastosta tahtonut löytyä. Harkitsin jo vakavasti käsitteen laajentamista ja melko karun kaurismäkeläisen monitoimihuoneen kuvaamista yksityiskohdaksi, kun huomasin että tässä kirjastossa vaahtosammuttimet olivat varsin näyttävästi esillä. Tässä siis yksi sellainen:

Faktat

Valmistumisvuosi: 1986
Pinta-ala: 786 m2

Erikoisuus: -
Kirjasto: 10/63
Pvm: 9.3.2012
Kulkuväline: Bussi 65A

Kirja: Muriel Barberry: Kulinaristin kuolema

Tapiolan kirjasto

Työviikon päätteeksi tieni oli perjantai-iltana viemässä Esport-Areenalle salibandypeliin, ja koska Tapiolan kirjastokin kunnostautuu työtätekevää ihmistä innostavilla aukioloajoillaan, päätin tehdä ensimmäisen kirjastovierailun Helsingin ulkopuolelle samassa yhteydessä.

Köröttelin bussilla Tapiolan keskustaan ja Espoon kulttuurikeskus löytyi helposti Googlesta tulostetun kartan avulla. Olin hirvittävän pettynyt kulttuurikeskuksen ulkomuotoon. Vasta äsken kirjaston sivuillakäydessäni ymmärsin, että näky voi kesällä auringon paistaessa ja vesialtaan läikehtiessä olla näyttäväkin. No, maaliskuun iltaharmaudessa se näytti tältä (saatoin myös olla takaovella):

Kulttuurikeskus sinänsä näytti sisältä mukavalta, siellä täällä oli taidetta näkyvissä ja aulatila oli avara ja valoisa. Mutta kirjaston ovi oli taas hirvittävän mitätön.

Kirjaston sisätilan yleisolemus oli melko ahdas, sillä yläkerrassa kirjahyllyt oli pakattu varsin täyteen ja ne oli sijoitettu melko tiiviisti.

Iloiseksi yllätykseksi kirjastosta löytyi myös alakerta, johon oli sijoitettu lehtienlukualue sekä vieraskielistä kirjallisuutta. Alakerran ilem oli kevuempi, ja lehtienlukutilassa olisi hyvin voinut viettää mukavan lukuhetken jos aikataulu olisi sen sallinut. Alakertaan vievästä portaikosta löytyi myös tämän kirjaston yksityiskohta, Airi Snellman-Hännisen näyttävä ryijyteos 'Köydenveto' (1987). Kulttuurikeskuksessa sijaitsevalle kirjastolle sopien selkeästi nimetynä.

Faktat

Valmistumisvuosi: 1989 (Kulttuurikeskus, kirjasto aloitti toimintansa jo 1958. Alakerta käyttöön remontin jälkeen vuonna 2006)
Pinta-ala: ???

Erikoisuus: -
Kirjasto: 9/63
Pvm: 2.3.2012
Kulkuväline: Seutulinjan bussi 107

Kirja: Haruki Murakami: Mistä puhun, kun puhun juoksemisesta

Kirjasto 10

Kirjasto 10 on täysin nimensä veroinen ainakin aukioloaikojen puolesta. Aivan mahtavaa, että kirjasto aukeaa jo kello 8 aamulla! Niinpä sain kirjastoretken sujuvasti yhdistettyä kiireiseen työpäivään.

Kirjasto 10 sijaitsee Postitalossa, josta ei harmaassa talviaamussa valitettavasti meikäläisen kameralla saanut kovin edustavaa kuvaa. Olin jostain lukenut aikaisemmin viikolla, että Postisalin puoleinen sisäänkäynti on nykyään suljettu, kun Itella lopetti siellä myymälätoiminnan, joten osasin lähestyä rakennusta Elielinaukion puolelta.

Itse kirjaston ovi on toisessa kerroksessa, ja sitä on jo designattu.

Koska Kirjasto 10 on ensisijaisesti keskustaolohuone ja musiikkikirjasto, liitän yleiskuvaksi näkymän levyhyllystä.

Ja musiikkiteemaa noudattelee myös Kirjasto 10:stä löytämäni yksityiskohta: LP-levyn kansista koottu installaatio.

Kaiken kaikkiaan aamuinen piipahdus toi kivasti energiaa päivään. Voisivatko kaikki kirjastot olla auki 8-22...

Faktat

Valmistumisvuosi: 2005 (itse rakennus 1938)
Pinta-ala: 800 m2

Erikoisuus: Love Records -kokoelma

Kirjasto: 8/63
Pvm: 18.2.2012
Kulkuväline: K-juna

Kirja: Miska Rantanen: Love Records 1966-1979. Tarina, taiteilijat, tuotanto. (Love Records -kokoelmasta)