Maunulan kirjasto

Matkalle Hakaniemestä kotiin voi aurinkoisena marraslauantaina hyvin mahduttaa piipahduksen Maunulan kirjastossa. Muistan lukeneeni kirjastosta ylistävän uutisen sen avauduttua, ja odotukset ovatkin korkealla. Kun astun ulos bussista, ensimmäinen reaktio on kuitenkin pettymys. Maunula-talon kadunpuoleinen julkisivu ei säväytä.

Lähden kiertämään rakennusta myötäpäivään, koska talon vasenta laitaa (bussipysäkiltä katsottuna) kulkee myös Maunulan kirjaston osoitteenmukainen katu. Löydän kolmelta seuraavalta sivulta lisää vaaleaa elementtiseinää, S-Marketin lastausalueen ja pienen, lukitun oven, joka ilmeisesti vie nuorisotilaan. Juuri kun olen luovuttamaisillani, eteen avautuu kaunis puuverhoiltu julkisivu. Maunulalaiset piilottavat aarteensa hyvin. Allaolevassa vastavaloon otetussa kuvassa seinän hieno syvyysefekti ei tule kunnolla ilmi.

Tänne asti jos jaksaa, sisäänkäynti Maunula-taloon ja sitä myötä myös kirjastoon on sitten jo helppo löytää.

Sisäänkäynninpuoleinen julkisivu antoi jo lupauksen tulevasta, ja lupaukset lunastetaan heti kirjastoon johtavien portaiden yläpäässä: Näkymä alas kirjastoon on kaunis, ilmava ja samalla värikäs.

Kirjaston yksi seinä on käytännössä pelkkää ikkunaa, joten kirjastoon - joka on kooltaan yllättävän kompakti - suorastaan tulvii valoa. Valkoiset kalusteet kirjahyllyt mukaan lukien vielä tehostavat vaikutelmaa. Tila on korkea ja kirjahyllyt matalia, joten olo on kuin paremmassakin designolohuoneessa. Mielleyhtymiä Seinäjoen kaupunginkirjastoon ei voi välttää.

Harmonisen kokonaisuuden täydentävät kauniit hyllyopasteet, jotka valikoituivat tämän kirjaston mieleenpainuneeksi yksityiskohdaksi.

Faktat

Valmistumisvuosi: 2016

Pinta-ala: 452 m2 (hyötypinta-ala)

Erikoisuus: Kirjastosta voi lainata ukulelen

Kirjasto: 22/71

Pvm: 17.11.2018

Kulkuväline: Bussi 67 Hakaniemestä

Kirja: Nikolaj Frobenius: Pelon kasvot 

Tikkurilan kirjasto

Marraskuisena lauantaina on vihdoin aika käydä Tikkurilan kirjastossa, joka on periaatteessa yksi lähikirjastoistani. Koskaan en ole siellä kuitenkaan kahdenkymmenen vuoden aikana piipahtanut. 70-lukulaista estetiikkaa henkivä rakennus löytyy puistoalueen reunalta aivan Tikkurilan keskustasta.

Ulko-ovi henkii arvokkuutta ja lupaa hyvää kirjastoelämystä, vaikka kirjastoan alue onkin jäänyt hieman uuden aseman, kauppakeskuksen ja liikerakennusten takapihalle.

Alakerrassa on aulatila, josta oikealle mentäessä pääsee erilliseen tilaan sijoitetulle lastenosastolle. Pikavilkaisulla tila vaikuttaa oikein värikkäältä ja viihtyisältä, joskin hieman hämärältä.

Lastenosastolta poistutaan takaisin aulaan, josta portaat vievät ylös ns. aikuisten osastolle. Portaiden yläpäässä ilahduttavat yllättävän valoisa tila ja avaruuden tuntu, jotka ovat ensimmäiset havainnot tilaan tultaessa. Asiakaspalvelu löytyy heti portaiden vierestä vasemmalta.

 Kahdenkymmenen kirjaston kokemuksella voinen jo sanoa, että Tikkurilan kirjaston hyllyratkaisut ovat tyypilliset Helmet-kirjastolle: kirjat löytyvät verrattain matalista puuhyllyistä. Hyllyjen lomaan on sijoiteltu lukutuoleja.

Täällä niin kuin muissakin kirjastoissa on tilojen sijoitteluun paneuduttu huolella. Tämä on erinomaista, sillä näin kirjaston eri toiminnot ja toimijat voivat elää sopuisasti yhtä aikaa samassa rakennuksessa. Tikkurilassa viihtyisät työskentely- ja lukutilat jäävät portaita noustessa kulkijan taakse.

Yksityiskohdaksi Tikkurilasta valikoitui - siitä huolimatta, että minua aina hieman ahdistaa se, jos kirjoja on leikelty - yksi tällainen kirjan sivuista tehty koriste. Näitä oli erilaisia ripoteltuna hyllyjen päälle tilaa elävöittämään.

Faktat

Valmistumisvuosi: 1984

Pinta-ala: 4933 m2 (koko rakennuksen hyötypinta-ala)

Erikoisuus: Vantaan pääkirjasto, omatoimikirjasto

Kirjasto: 21/71

Pvm: 10.11.2018

Kulkuväline: Polkupyörä

Kirja: Amin Maalouf: Siipirikko mies

Myyrmäen kirjasto

Marraskuiseen iltaan sopii taas kerran hyvin salibandyn ja kirjastovisiitin liitto, kun päätän poiketa Myyrmäen kirjastossa matkalla Energia Areenalle. Myyrmäen kirjasto löytyy juna-aseman vierestä olevasta Myyrmäkitalosta, jonka seinään ladottu valomainos ohjaa etsijän oikeaan rakennukseen.

Sisäänkäyntiä taloon ja siellä varsinaiseen kirjastoon saa hieman etsiä, sillä mitään opastusta en ulkoseinän valomainoksen lisäksi huomannut. Valoisa kirjastosali on onneksi vaikea missata, sillä se täyttää hyvän osan Myyrmäkitalon asemanpuoleisesta alimmasta kerroksesta. Ovella kirjastoa mainostetaan vain vaatimattomalla A4-lapulla, josta käyvät ilmi aukioloajat.

Kirjastosali on yksi yhtenäinen tila, jossa eri toiminnot on kuitenkin hyvin erotettu toisistaan. Yleisnäkymää hallitsevat rauhallisin välein sijoitetut, sopusuhtaisen kokoiset kirjahyllyt, mikä on mukavaa. Pidän siitä, että kirjastossa kirjat ovat pääroolissa.

Lasten osasto on sijoitettu sisääntulosta oikealle. Perjantai-iltana siellä ei varsinaisia lapsia ollut, joten en osaa arvioida, miten mahdollinen elämöinti kiertäisi kirjaston tilassa. Tila on hauskasti sisustettu ja muun muassa legoja oli käytettävissä. Itsenikin teki mieli kokeilla kutsuvia "lukukolmioita".

Bestseller-kirjat olivat hyvin esillä kirjaston etuosassa hauskoissa kolmiohyllyissä. Oli mukavaa, että samaa kirjaa oli lainattavaksi useampia kappaleita.

Olin jo netistä lukenut, että Myyrmäen kirjasto sijoittuu kahteen kerrokseen. Yllätyksekseni reitti toiseen kerrokseen kulkikin kirjastosalin ulkopuolelta, eli kirjaston tilat olivat kaksi erillistä osaa Myyrmäkitaloa. Kakkoskerroksen lehtiluku- ja työskentelytila oli myös erittäin onnistunut. Tila on rauhallinen ja valoisa, ja salin etuosassa oli tarjolla hyvä lehtivalikoima.

Ylläolevassa kuvassa näkyvää käytävää kun seurasi eteenpäin, pääsi vielä työskentelyalueelle, jossa oli kivoja yksittäisiä työpisteitä ja nojatuoleja tarjolla.

Myyrmäen kirjasto oli raikas, funktionaalinen kokonaisuus ja helposti saavutettavissa niin kuin kirjaston pitääkin olla. Erityiskiitos perjantain pitkästä aukioloajasta (kello 20 asti)!

Faktat

Valmistumisvuosi: 1993 (remontti 2017-2018)
Pinta-ala: ??? m2

Erikoisuus: Esiintymislava ja tapahtumatila, joka on varattavissa ilmaiseksi
Kirjasto: 20/71
Pvm: 2.11.2018
Kulkuväline: P-junalla Rautatieasemalta
Kirja: Jessica Winter: Break in Case of Emergency

Kallion kirjasto

Ehdin käydä Kallion kirjastossa jo aikaisemmin, toukokuussa 2012, tämän projektin puitteissa. Sitten homma jäi kuudeksi vuodeksi, ja kun kirjasto on kerran tässä välissä remontoitu, päätin käydä siellä toistamiseen. Ja onhan Kallion kirjasto melkoinen kruunujalokivi mitä kirjastoihin tulee. Wikipedia tietää kertoa, että vuonna 1912 valmistunut uljas rakennus on Suomen ensimmäinen kunnallisilla varoilla rakennettu kirjastorakennus, ja korttelinsa ainoa rakennus. Komealta se näyttääkin, jopa syksyisenä sadepäivänä.

Kirjastoromantikolle Kallion kirjasto on taivas, sillä pääosaa siellä näyttelevät kirjat. Sisätiloista huokuu se, että lukemisen edistäminen on tämän talon pääfunktio. Sisääntulokerroksesta löytyy kaunokirjallisuus, ja hyllyjen päistä löytyy kivoja pieniä teemakokoelmia.

Seuraavaan kerrokseen on sijoitettu tietokirjallisuus. Tästä kerroksesta löytyy myös erilaisia työpisteitä. Ainoa miinusmerkki ikkunoista puhaltavasta vedosta, joka sai tietotyöläisen pitämään takin päällä työskennellessä.

Vielä löytyy yhdet, modernimmat rappuset ylöspäin ja niiden päässä odottaa lastenosasto. Ylin kerros otettiin käyttöön peruskorjauksen yhteydessä 1990-luvun alussa. Kallion kirjastossa on hienosti onnituttu lokeroimaan erilaiset toiminnot eri osiin rakennusta. Toki rakennus itsessään tarjoaa tähän erittäin hyvät mahdollisuudet.

Kallion kirjastosta on todella vaikeaa poimia yhtä yksityiskohtaa, sillä pieteetillä remontoitu rakennus on yhtä hillittyä visuaalista ilotulitusta. Kauneimmaksi valitsin kuitenkin tämän sisääntulokerroksen vihreän pylvään.

...mutta on täysin mahdotonta jättää pois kupolisalia ja siltä näkyvää lehtiparvea. Lehtien lukemiselle kuten kaikelle muullekin löytyy Kallion kirjastosta oma onnistuneesti suunniteltu tilansa. Pohjakerroksen vuokrattavassa kokoustilassa en käynyt.

Faktat

Valmistumisvuosi: 1912 (peruskorjaus 1991, remontti 2017-2018)

Pinta-ala: 2295 m2 (internet ei tiennyt, mutta Kallion kirjaston henkilökunta kyllä, kiitos heille!)
Erikoisuus: Straight Outta Kallio -kokoelma, Suomen ensimmäinen sateenkaarihylly 
Kirjasto: 19/71
Pvm: 31.10.2018
Kulkuväline: Bussi toi Koillis-Helsingistä käytännössä ovelta ovelle
Kirja: Hannu Harju (toim.): Ääntä ja vimmaa. Kirjoituksia 50-vuotiaasta Keltaisesta kirjastosta