Maunulan kirjasto

Matkalle Hakaniemestä kotiin voi aurinkoisena marraslauantaina hyvin mahduttaa piipahduksen Maunulan kirjastossa. Muistan lukeneeni kirjastosta ylistävän uutisen sen avauduttua, ja odotukset ovatkin korkealla. Kun astun ulos bussista, ensimmäinen reaktio on kuitenkin pettymys. Maunula-talon kadunpuoleinen julkisivu ei säväytä.

Lähden kiertämään rakennusta myötäpäivään, koska talon vasenta laitaa (bussipysäkiltä katsottuna) kulkee myös Maunulan kirjaston osoitteenmukainen katu. Löydän kolmelta seuraavalta sivulta lisää vaaleaa elementtiseinää, S-Marketin lastausalueen ja pienen, lukitun oven, joka ilmeisesti vie nuorisotilaan. Juuri kun olen luovuttamaisillani, eteen avautuu kaunis puuverhoiltu julkisivu. Maunulalaiset piilottavat aarteensa hyvin. Allaolevassa vastavaloon otetussa kuvassa seinän hieno syvyysefekti ei tule kunnolla ilmi.

Tänne asti jos jaksaa, sisäänkäynti Maunula-taloon ja sitä myötä myös kirjastoon on sitten jo helppo löytää.

Sisäänkäynninpuoleinen julkisivu antoi jo lupauksen tulevasta, ja lupaukset lunastetaan heti kirjastoon johtavien portaiden yläpäässä: Näkymä alas kirjastoon on kaunis, ilmava ja samalla värikäs.

Kirjaston yksi seinä on käytännössä pelkkää ikkunaa, joten kirjastoon - joka on kooltaan yllättävän kompakti - suorastaan tulvii valoa. Valkoiset kalusteet kirjahyllyt mukaan lukien vielä tehostavat vaikutelmaa. Tila on korkea ja kirjahyllyt matalia, joten olo on kuin paremmassakin designolohuoneessa. Mielleyhtymiä Seinäjoen kaupunginkirjastoon ei voi välttää.

Harmonisen kokonaisuuden täydentävät kauniit hyllyopasteet, jotka valikoituivat tämän kirjaston mieleenpainuneeksi yksityiskohdaksi.

Faktat

Valmistumisvuosi: 2016

Pinta-ala: 452 m2 (hyötypinta-ala)

Erikoisuus: Kirjastosta voi lainata ukulelen

Kirjasto: 22/71

Pvm: 17.11.2018

Kulkuväline: Bussi 67 Hakaniemestä

Kirja: Nikolaj Frobenius: Pelon kasvot