Marraskuisena lauantaina on vihdoin aika käydä Tikkurilan kirjastossa, joka on periaatteessa yksi lähikirjastoistani. Koskaan en ole siellä kuitenkaan kahdenkymmenen vuoden aikana piipahtanut. 70-lukulaista estetiikkaa henkivä rakennus löytyy puistoalueen reunalta aivan Tikkurilan keskustasta.
Ulko-ovi henkii arvokkuutta ja lupaa hyvää kirjastoelämystä, vaikka kirjastoan alue onkin jäänyt hieman uuden aseman, kauppakeskuksen ja liikerakennusten takapihalle.
Alakerrassa on aulatila, josta oikealle mentäessä pääsee erilliseen tilaan sijoitetulle lastenosastolle. Pikavilkaisulla tila vaikuttaa oikein värikkäältä ja viihtyisältä, joskin hieman hämärältä.
Lastenosastolta poistutaan takaisin aulaan, josta portaat vievät ylös ns. aikuisten osastolle. Portaiden yläpäässä ilahduttavat yllättävän valoisa tila ja avaruuden tuntu, jotka ovat ensimmäiset havainnot tilaan tultaessa. Asiakaspalvelu löytyy heti portaiden vierestä vasemmalta.
Kahdenkymmenen kirjaston kokemuksella voinen jo sanoa, että Tikkurilan kirjaston hyllyratkaisut ovat tyypilliset Helmet-kirjastolle: kirjat löytyvät verrattain matalista puuhyllyistä. Hyllyjen lomaan on sijoiteltu lukutuoleja.
Täällä niin kuin muissakin kirjastoissa on tilojen sijoitteluun paneuduttu huolella. Tämä on erinomaista, sillä näin kirjaston eri toiminnot ja toimijat voivat elää sopuisasti yhtä aikaa samassa rakennuksessa. Tikkurilassa viihtyisät työskentely- ja lukutilat jäävät portaita noustessa kulkijan taakse.
Yksityiskohdaksi Tikkurilasta valikoitui - siitä huolimatta, että minua aina hieman ahdistaa se, jos kirjoja on leikelty - yksi tällainen kirjan sivuista tehty koriste. Näitä oli erilaisia ripoteltuna hyllyjen päälle tilaa elävöittämään.
Faktat
Valmistumisvuosi: 1984
Pinta-ala: 4933 m2 (koko rakennuksen hyötypinta-ala)
Erikoisuus: Vantaan pääkirjasto, omatoimikirjasto
Kirjasto: 21/71
Pvm: 10.11.2018
Kulkuväline: Polkupyörä
Kirja: Amin Maalouf: Siipirikko mies
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti