Paloheinän kirjasto

Kun Helsingin keskustasta lähtee bussilla Paloheinän kirjastoon, tulee melko varmasti ajaneeksi Maunulan ja Pakila läpi. Nämä itselleni aikaisemmin tuntemattomat asuinalueet näyttivät bussin ikkunasta varsin idyllisiltä, Pakilasta tuli mieleen lähinnä Astrid Lindgrenin Melukylä. Satumaisen ajelun päätteeksi löytynyt kirjastorakennus oli vähän karumpi. Tähän kahdeksankymmentäluvun luomukseen on niputettu terveysasema ja kirjasto. Kuulemma muita palveluja ei ihan lähialueella enää olekaan.

Rakennukseen on vain yksi sisäänkäynti, mutta kirjastolla sitä ei brändätä. Joku noista oveen teipatuista aanelosista taisi kertoa, että kulku kirjastoonkin käy tästä ovesta.

Heti ulko-ovesta mentyä pitää kääntyä jyrkästi oikealle, jotta pääsee kirjastoon. Kello 16 jälkeen erehtymisen ja eksymisen vaaraa ei tosin ollut, sillä eteenpäin terveyskeskuksen tiloihin vievä reitti oli suljettu jykevällä ristikkoaidalla.

Paloheinään tulin kirjastoheimon tapahtuman merkeissä. Yli 30-vuotias kirjasto on vihdoin saanut rahaa remonttiin, ja kirjastoheimolaisilta kysyttiin näkemyksiä erityisesti palvelualueen toimintojen sijoittamisesta kirjastoon.

Kirjasto on periaatteessa yksi, melko yhtenäinen soikeahko tila. Ennen arkkitehdin ja kirjastonhoitajan briiffiä en ollut kiinnittänyt mitään huomiota oven vasemmalla puolella olevaan palvelutiskiin, mutta onhan se tosiaan aika massiivinen.

Siitä olen iloinen, että remontissa aiotaan säästää hyväkuntoinen lattia sekä kokopuiset kirjahyllyt, jotka on pultattu kiinni lattiaan. Muilla muutoksilla saadaan varmasti kirjaston ilmettä nykyaikaistettua mutta samalla kestävän kehityksen hengessä pidetään kiinni hyvistä ja toimivista asioista.

Kirjaston vasemmalla sivustolla sijaitseva lukualue saa kuulemma uudet kalusteet ja katosta roikkuvat suurehkot lamput vaihdetaan kevyempiin. Muutama pääsykokeisiin lukija oli vielä toukokuun loppupuolella pänttäämässä.

Keskelle kirjastoa jäävät siis hyllyt ja ehkä vähän meidänkin ehdotustemme perusteella uudistettu palvelu- ja oleskelualue. Oikealle sivulle puolestaan sijoittuvat jatkossakin lasten ja nuorten alueet. Alue on tällä hetkellä jaettu hyllyillä kolmeen eri lohkoon vähän eri ikäryhmille. Remontissa tila on tarkoitus yhtenäistää - itse pidin jaetusta tilasta enkä olisi konseptia muuttanut. Alla olevassa kuvassa nuo kolme tilaa nuorimpien tilasta teineihin.

Vähän ilmeettömästä kirjastosta suosikkiyksityiskohdakseni nousi kirjastorni, johon oli yhdistetty tienviitat kirjaston eri osiin. Näitä olisi voinut olla mielestäni Paloheinässä enemmänkin.

Faktat
Valmistumisvuosi: 1988 (remontti tulossa syksyllä 2019)
Pinta-ala: ~600 m2 (työpajan materiaaliksi saadusta pohjapiirustuksesta laskettu)
Erikoisuus: Hyvän mielen kirjat -suositukset
Kirjasto: 47/71
Pvm: 23.5.2019
Kulkuväline: Bussi 67 Rautatieasemalta
Kirja: Anna-Liisa Ahokumpu: Viktor Stanislauksen kolmetoista sinfoniaa