Varsinainen kirjastovierailu alkaa kuitenkin vasta piknikin jälkeen, jolloin kävelemme Susisaaresta takaisin Iso Mustasaareen. Heti saaret yhdistävän sillan jälkeen on viitta vasemmalle kirjastolle. Ja millaisessa rakennuksessa se onkaan!
Kirjaston ulko-ovi on melko vaatimaton, mutta nyt on myönnettävä, että hillitty metallinen opaste sopii oikein hyvin vuonna 1770 valmistuneeseen seinään.
Kirjasto on Helmet-alueen pienin, ja tila onkin helppo hahmottaa kahdella pään käännöllä. Ovesta vasemmalle sijoittuu palvelualue.
Kun taas kääntää katseensa oikealle, hahmottaa lopun kirjastotilan. Pari kirjapyramidia mainostaa eri teemoja ja uutuuksia, ja muutaman hyllyrivin taakse kirjaston takaosaan jää pieni lukualue.
Pääosa pienestä kokoelmasta löytyy seinänvierustan hyllyltä. Jollain tapaa minulle tuli sellainen olo, että sisustus olisi voinut olla vähemmän moderni. Rakennuksen ulkopuoli nosti ehkä romanttisia odotuksia.
Aivan kirjaston perimmäisestä nurkasta löytyy muuten pieni istuskelualue myös lapsille. Sekin on vähän karun oloinen, mutta on mielestäni tärkeää, että nuorille kirjastovieraille tulee (omankokoistensa huonekalujen ansiosta) sellainen olo, että hekin ovat tervetulleita.
Suomenlinnan kirjastossa on paljon näyttelytoimintaa. Yksityiskohtana jäikin mieleen tämä takaseinälle ripustettu taideteos (jonka tekijän tiedot jäivät valitettavasti dokumentoimatta seuralaisen kiirehtiessä paluulautalle).
Faktat
Valmistumisvuosi: Rakennus 1770, kirjastotoiminta alkoi vuonna 1957
Pinta-ala: 119 m2
Erikoisuus: Pienin HelMet-kirjasto, sijaitsee vanhimmassa rakennuksessa
Kirjasto: 54/71
Pvm: 19.6.2019
Kulkuväline: Lautta Kauppatorilta
Kirja: Maarit Verronen: Hiljaiset joet
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti