Pikkulaivan kirjasto

Ihmettelin joku viikko sitten, kun Kivenlahden kirjasto olikin hävinnyt Helmet-listasta. Hesarin artikkeli paljasti syyn: kirjasto oli jouduttu sulkemaan sisäilmaongelmien vuoksi. Onneksi korvaava, väliaikainen tila löytyi kauppakeskus Pikkulaivasta. Satunnaisen Espoon-vierailijan Pikkulaiva yllätti monoliittisuudessaan.

Kauppakeskuksessa on onneksi helppo suunnistaa. Puolta tilaa hallitsee suuri päivittäistavarakauppa ja toisen puolen käytävän varrella on kummallakin puolella pieniä liiketiloja. Eksymisen vaaraa ei ole, ja HelMetinoranssi ohjaa oikeaan suuntaan. Kuvassa näkyy oven oikealla puolella myös kirjaston 3D-tulostin, jota ihmettelemässä oli koko ajan kauppakeskuksen asiakkaita.

I
tse kirjasto oli sisustettu todella viihtyisäksi. Ovea vastapäätä olevat suuri ikkuna teki tilasta valoisan. Heti vasemmalla oli lainaus- ja palautusalue sekä varausten nouto. 

Ovesta etuoikealle puolestaan mahtui pieni palvelutiski.

Lapsille oli tehty oma oikein kutsuvan näköinen tila kirjastosalin laitaan.

Keskelle salia oli sijoitettu aineistohyllyt, jotka olivat vaaleaan tilaan sopivasti lämpöisen puun värisiä. Hyllyt olivat melko matalat, eivätkä peittäneet ikkunasta tulevaa valoa.

Aivan ikkunan vieressä, kirjastosalin päädyssä oli tilaa lehtitelineille sekä muutamalla pirteän punaiselle lukupöydälle.

Pienehkö tila oli käytetty todella onnistuneesti hyödyksi ja kirjastossa tuli hyvin kirjastomainen olo - ei enää ollenkaan muistanut olevansa kauppakeskuksessa. Koivukylän tulevasta uudesta kirjastosta voisi tulla hyvin samanlainen kuin tästä.

Pienenä ilahduttavana yksityiskohtana tästä kaiken kaikkiaan mainiosta kirjastosta mieleen jäivät alla näkyvät viherkasvihyllyt. Ihanaa yksityiskohtien tajua!

Faktat

Valmistumisvuosi: 1983 (Kivenlahden kirjasto; Pikkulaivassa kirjasto v. 2019 alkaen)

Pinta-ala: ???

Erikoisuus: 3D-tulostin

Kirjasto: 63/71

Käyntipäivä: 17.9.2019

Kulkuväline: Bussi 146A Kampista

Kirja: Luigi Pirandello: Vino nenä

Laaksolahden kirjasto

Kaikki Espoon kirjastot tuntuvat vaativan intensiivistä Reittioppaan ja Google Mapsin käyttöä. Niin Laaksolahtikin. Seuraan bussin reittiä sovelluksesta ja oletan jääneeni oikealla pysäkillä pois. Kun kartta väittää minun olevan oikean rakennuksen kohdalla, olen vähän hämmentynyt. Joka puolella tuntuu olevan valtavasti Jupperin koulun rakennuksia, mutta kirjastosta ei vihjaa mikään.

Onneksi usko nykyteknologiaan on kova, sillä muutaman kymmenen metrin päästä löytyy rakennuksen lisäksi myös oikea sisäänkäynti. Myös tienviitta auttaa.

Mistään räikeästä mainostamisesta ei julkisivun kohdalla kyllä voida puhua - teksti "Kirjasto" näkyy puolittain yhden pensaan takaa.

Ulko-ovi on melko karu, mutta toimiva. Tämäkin kirjasto on pääasiassa omatoimikäytössä, ja tälläkin ovella sekä opastus että teknologia toimivat moitteettomasti.

Kirjasto on yleisvaikutelmaltaan samaa selkeää puulevollisuutta kuin moni 1980-90-luvun taitteessa valmistunut aikalaisensa. Alla olevassa yleiskuvassa näkyy myös heti ovelta oikealle sijoittuva lehtienlukualue.

Ovesta vasemmalle puolestaan sijoittuu melko kookas palvelutiski, joka on siis suurimman osan kirjaston aukioloajasta miehittämättömänä.

Palvelutiskin jälkeen aukeaa vasemmalle vielä erillinen tila lapsille ja lasten aineistolle.

Ulko-ovesta katsoen kirjasto pääty on varattu nuorisolle. Siellä sijaitsee melko suuri oleskelutila, joka oli vierailuni aikana tyhjillään, sekä nuorten aineistolle varattu nurkka tietokokoneineen ja lukupöytineen. Tietokoneet olivat kovassa käytössä.

Tästä kirjastosta mieleeni jäi yksityiskohtana lehtienlukualueen viereinen viherseinä. Se yhdistyi hienosti ikkunan takaa näkyvään metsämäiseen maisemaan.

Faktat

Valmistumisvuosi: 1991

Pinta-ala: ???

Erikoisuus: Omatoimikirjasto

Kirjasto: 62/71

Käyntipäivä: 10.9.2019

Kulkuväline: Bussi 214 Leppävaaran asemalta

Kirja: Joonas Konstig: Kaikki on sanottu

Sakarinmäen lastenkirjasto

Helmet-alueen itäisin kirjasto on Östersundomissa, alueella, joka liitettiin Helsinkiin vuonna 2009. Kirjasto on auki vain koulujen lukukausien aikana ja vain perjantaisin 9-15, joten retki Sakarinmäkeen oli hyvä ajoittaa kesälomalle.

Kirjasto on osa isompaa rakennuskompleksia, jossa on myös koulu-, päiväkoti- ja liikuntatoimintaa. Suoraan maantieltä saapuva löytää ensimmäiseksi parkkipaikan ja sitä lähimmän rakennuksen seinässä olevan alueen kartan.

Valitettavasti kartta on seinässä aika ylhäällä, enkä pitemmälläkään tihrustamisella löydä siitä mainintaa kirjastosta. Suuntaan siis pääovelle ajatellen että sieltä varmaan keksin reitin eteenpäin.

Rakennuskompleksi onkin hieno, modernia puurakentamista parhaimmillaan. Turhautumista aiheuttaa vain pääovi, joka on lukossa. Paikalle tulee onneksi koululuokka, jonka ohjaajat onnistun vakuuttamaan siitä, että kirjaston pitäisi olla auki ja pääsen ovesta sisään heidän avainkortillaan.

Sisälläkään ei näy opasteita, joten toinen ystävällinen nuori mies vie minut käytäviä pitkin kirjaston karuhkolle sisäänkäynnille. Onneksi kirjasto on kuin onkin auki - mutta olipa vaikeaa löytää se!

Kirjastotila jakautuu kahteen osaan. Ovesta vasemmalla on oleskelutilaa, joka näin tuntien välissä on tyhjillään.

Juttelen ystävällisen kirjastovirkailijan kanssa, ja hänkin harmittelee kirjaston heikkoa tavoitettavuutta. Kuulen myös, että paitsi kirjat, myös kirjastovirkailijat kelluvat nykyään, ja hän saa keskittyä omaan lasten- ja nuortenkirjallisuuden osaamiseensa kaikissa itäisen Helmet-alueen kirjastoissa.

Koska Sakarinmäen kirjasto on auki vain kerran viikossa, on aina aukioloaikana myös aineiston purkua tiedossa. Lupaan yrittää ottaa kuvia, joissa kirjalaatikot eivät pahemmin näy. Tässä kirjaston pieni palvelutiski.

Aineisto sijoittuu seinänvierustojen ja keskilattialla oleviin hyllyihin, joita on sijoitettu tilaan heti sisäänkäynnistä alkaen. Tilaan mahtuu myös lukupöytiä.

Sakarinmäestä löytyy myös lehtiä, mutta kuten kaikki aineisto täällä, ne ovat lasten ja nuorten sellaisia.

Yksityiskohtana tätä kirjastosta otan mukaan kirjastovirkailijan lempinäkymän ulos ikkunasta. Hän kertoo, että parasta Sakarinmäessä on juuri sen suora yhteys ympäröivään luontoon, sekä tietysti hyvä sijainti keskellä lasten jokapäiväistä elämää. Olemme yhtä mieltä siitä, että näin hienon kirjaston soisi olevan paremmin tiedossa ja paremmin saavutettavissa!

Faktat
Valmistumisvuosi: 2009 (rakennus 2005)
Pinta-ala: 700 hum2
Erikoisuus: Vain lasten ja nuorten aineistoa
Kirjasto: 61/71
Pvm: 16.8.2019
Kulkuväline: Polkupyörä Tapaninkylästä
Kirja: Eva Krantz: Osasto 23

Kirjastoauto Vantaa

Vantaalla on kaksi kirjastoautoa, Tarina ja Haave, joiden aikataulut löytyvät täältä. Tarina pysähtyy torstaisin fillarimatkan päähän meiltä, joten hyppäsin pyörän selkään yhyttämään sitä Kuriirinkujalta. Pienen puistoeksymisen jälkeen Tarina löytyi luotettavasti aikataulun mukaiselta pysäkiltä.

Tämänkin kirjaston sisäänkäyntinä toimii bussin keskiovi. 

Kirjastoautokonsepti on aivan mahtava - jos lähimpään kiinteään kirjastoon on liian pitkä matka, kirjasto ajaa luoksesi. Tälläkin autolla oli pari lapsiperhettä hakemassa luettavaa. Se aiheutti haasteita pienessä tilassa kuvaamiseen, mutta jonkun räpsyn sai napattua. Tässä näkymä kirjaston sisältä ovesta vasemmalle, jossa sijaitsi palautustiski.

Aineistot sijoitetaan pienessä tilassa luonnollisesti seinustoille, mutten lakkaa hämmästelemästä mitä kaikkea yhteen autoon mahtuu. Niin kuin nyt yllä näkyvä lukupenkki. Hyllyissä on pääasiassa lasten aineistoa, mikä kertoo varmasti kirjastoautojen kohderyhmästä.

Tarinasta löytyy tosin myös pieni puffaushylly, jossa on esillä kirjastohenkilökunnan suosittelemaa lukemista sekä lehtiä.

Tästä kirjastoautosta löytyykin melko kattava lehtihylly, jotain, mitä Helsingin puolen Skidissä en huomannut.

Auton ajajapuoleiseen päätyyn mahtuu vielä lainaustiski. Tarinassa ei näytä olevan automaatteja lainkaan, joten lainauskin hoidetaan vanhanaikaisesti virkailijan kautta (lainaaminen Taskukirjaston avulla olisi toki onnistunut myös).

Yksityiskohtana Tarinasta jäivät mieleen somisteeksi ommellut pehmokirjaimet, joita oli ripoteltu pitkin autoa.

Poistuessa oli vielä ikuistettava Tarina kaikilta puoliltaan. Takaosan helmetinoranssi oli iloinen näky kesäillassa.

Faktat
Valmistumisvuosi: 1967 (kirjastoautotoiminto)
Pinta-ala: n/a
Erikoisuus: Liikkuu pyörillä paikasta toiseen; ei lainaus- eikä palautusautomaatteja
Kirjasto: 60/71
Pvm: 15.8.2019
Kulkuväline: Polkupyörä Tapaninkylästä
Kirja: Pirjo Hassinen: Parit