Onneksi usko nykyteknologiaan on kova, sillä muutaman kymmenen metrin päästä löytyy rakennuksen lisäksi myös oikea sisäänkäynti. Myös tienviitta auttaa.
Mistään räikeästä mainostamisesta ei julkisivun kohdalla kyllä voida puhua - teksti "Kirjasto" näkyy puolittain yhden pensaan takaa.
Ulko-ovi on melko karu, mutta toimiva. Tämäkin kirjasto on pääasiassa omatoimikäytössä, ja tälläkin ovella sekä opastus että teknologia toimivat moitteettomasti.
Kirjasto on yleisvaikutelmaltaan samaa selkeää puulevollisuutta kuin moni 1980-90-luvun taitteessa valmistunut aikalaisensa. Alla olevassa yleiskuvassa näkyy myös heti ovelta oikealle sijoittuva lehtienlukualue.
Ovesta vasemmalle puolestaan sijoittuu melko kookas palvelutiski, joka on siis suurimman osan kirjaston aukioloajasta miehittämättömänä.
Palvelutiskin jälkeen aukeaa vasemmalle vielä erillinen tila lapsille ja lasten aineistolle.
Ulko-ovesta katsoen kirjasto pääty on varattu nuorisolle. Siellä sijaitsee melko suuri oleskelutila, joka oli vierailuni aikana tyhjillään, sekä nuorten aineistolle varattu nurkka tietokokoneineen ja lukupöytineen. Tietokoneet olivat kovassa käytössä.
Tästä kirjastosta mieleeni jäi yksityiskohtana lehtienlukualueen viereinen viherseinä. Se yhdistyi hienosti ikkunan takaa näkyvään metsämäiseen maisemaan.
Faktat
Valmistumisvuosi: 1991
Pinta-ala: ???
Erikoisuus: Omatoimikirjasto
Kirjasto: 62/71
Käyntipäivä: 10.9.2019
Kulkuväline: Bussi 214 Leppävaaran asemalta
Kirja: Joonas Konstig: Kaikki on sanottu
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti