Pasilan kirjasto

Betonisessa Itä-Pasilassa pääkirjaston rakennus näyttää suorastaan kauniilta, sillä se on verhoiltu tummansinisillä (lasi?)tiilillä. Aikataulusyistä en voinut käydä katsomassa ulkoasua Rautatieläisenkadun puolelta, mutta Kellosillan puoleinen pääsisäänkäynnin sivu oli vallan kutsuva. Toki tänne pitää nimenomaisesti osata tulla, joten jatkan liputtamista keskustakirjaston puolesta.

Ulko-ovella katse kiinnittyy massiiviseen lamppuun. Jykevät metalliovet viestivät siitä, että tämä on kirjasto isolla koolla - tässä rakennuksessa ei ole muita toimintoja.

Pääkirjaston sisäosat ovat samaa vaaleaa kasariestetiikka, johon olen projektin puitteissa törmännyt jo useasti. Olikohan nousukaudella niin paljon rahaa, että kaikki pääkaupunkiseudun kirjastot päätettiin uudistaa? Pääkirjasto on hulppean kokoinen aikaisemmin näkemiini lähiökirjastoihin verrattuna, ja yleisötilat on jaettu fiksusti kahteen kerrokseen niin, että kirjat ovat alhaalla ja lehdet ylemmässä kerroksessa. Yleisilme on miellyttävän väljä, tilantuntua luo varmasti myös se, että toinen kerros on keskeltä avoin alakerrokseen. Jollen olisi juuri vieraillut Berliinissä ja niin ollen ollut kyllästetty toisen maailmansodan tarinoilla, olisin varmasti perehtynyt myös alakerroksessa olleeseen Anne Frank -näyttelyyn.

Yksityskohdan etsiminen näin suuresta tilasta oli haastavaa. Lopulta löysin vanhoista kirjoista ja ihmisen elämänvaiheista koostettuun teokseen, joka herätti huomion. Etenkin teoksen alaosa muistutti lämpimästi mieleen oman lukupolun ensimmäiset askeleet. Jälleen tekijä ja teoksen alkuperä jäivät valitettavasti arvoitukseksi.

Tässä yhteydessä täytyy myös kiittää Pasilan kirjavaraston henkilökuntaa, jota olen työllistänyt melko paljon viime aikoina tämän projektin puitteissa.

Faktat

Valmistumisvuosi: 1986
Pinta-ala: 7409 m2

Erikoisuus: Pääkirjasto

Kirjasto: 7/63
Pvm: 28.1.2012
Kulkuväline: N-juna

Kirja: Petri Tamminen: Enon opetukset

Oulunkylän kirjasto

Tiukasti aikataulutettu vierailu Pukinmäkeen onnistui kahden bussivuoron välissä, ja matka jatkui Oulunkylään. Osoitteesta päättelin, että Oulunkylän kirjasto saattaisi löytyä ostoskeskuksen tiimoilta. Niin kävikin, mutta olinpa tyytyväinen että olin valinnut bussin ja kävelyn enkä junaa kulkuvälineeksi - sen verran huomaamattomasti kirjasto oli piilotettu ostoskeskuksen takakulmalle.

Myös ulko-ovea joutuu etsimään, mutta löytyihän sekin. Toinen kasarikokemus näytti olevan tulossa.

Sisään tullessa syntyi sitten kohtalainen wau-efekti, sillä jätän kirjastojen tarkemmat yksityiskohdat selvittämättä aina ennen vierailua, jotta kokemus olisi mahdollisimman tuore. Niinpä en ollut mennessäni tietoinen Kuudennen kerroksen suunnittelemasta muutostyöstä. Vuonna 2010 toteutetulla remontilla on tuotu kirjaston ilme 2000-luvulle: Oranssit pylväät kertovat HelMet-selaimien paikan ja  infotiski on ovesta oikealla lempeän vaaleansinisenä. Allaoleva kuva esittelee tyylikkäät tummat kirjahyllyt sekä lampunvarjostimen jossa kerrotaan lukemisen tärkeydestä.

Yksityiskohtakuvaksi valitsin yhden henkilön K-15 tietokonekopin, joka mielestäni kuvaa hyvin kirjastossa toteutettua selkeää värimaailmaa ja leikkimielistä sisustusotetta.

Faktat

Valmistumisvuosi: 1987, muutostyö 2010
Pinta-ala: 819 m²

Erikoisuus: -

Kirjasto: 6/63
Pvm: 28.1.2012
Kulkuväline: Linja-auto 72
Kirja: Jon McGregor: if nobody speaks of remarkable things

Pukinmäen kirjasto

Kirjastoprojektissa tuli eteen ensimmäinen vierailu kirjastoon, jossa en ollut ennen käynyt. Suhteellisen lähellä kotia sijaitseva Pukinmäen kirjasto on niin monta kirjastoa kauempana, että sinne ei ole tullut poikettua. Hyvän kirjaston tapaan Pukinmäessäkin on niputettu monta toimintoa samalle pihalle. Aurinkoisena talvipäivänä viereinen luistelukenttä oli täynnä lapsia, ja lainasipa yksi keski-ikäinen rouva kirjastosta luistimet itselleen ja lähti kokeilemaan. Myös Pukinmäen koulu ja taidetalo löytyvät kirjaston pihapiiristä. Allaolevassa kuvassa koulu jää oikealle ja taiteellisempaa arkkitehtuuria edustava taidetalo vasemmalle.

Yllätyksekseni kirjastoon kävellänkin sisään suoraan ulkoa, olin odottanut enemmän Suutarilan kirjaston kaltaista koulukäytäväkonstruktiota.

Yleisilmeeltään kirjasto on tyypillinen kasariluomus tummine lattioineen ja vaaleine kirjahyllyineen. Lähes suorakaiteen muotoisen tilan jaottelu on hyvin selkeä. Korvaan tarttui myös äärimmäisen ystävällistä asiakaspalvelua tarjonneen kirjastonsedän ammattitaito, kun hän ensin etsi yhdelle asiakkaalle jotain kappaletta, jonka artisti oli laulanut toisen artistin levylle, ja sen jälkeen opasti luistinten lainauksessa.

Ja tämän kirjaston yksityiskohta oli selvä heti ovenavauksesta lähtien, sillä siihen melkein kompastuu sisääntullessaan. Kirjaston sivuilta ei valitettavasti selviä, kenen taideteoksesta on kysymys ja miten se on päätynyt Pukinmäen kirjastoon asiakkaita tervetulleeksi toivottamaan.

Faktat

Valmistumisvuosi: 1985, laajennus ja perusparannus 1996, tiskiremontti 2004
Pinta-ala: Ei tiedossa

Erikoisuus: -

Kirjasto: 5/63
Pvm: 28.1.2012
Kulkuväline: Linja-auto 72

Kirja: Katja Oskamp: Hellersdorfin helmi

Malmin kirjasto

Helsinki on ripotellut ympäri kaupunkia kaupungiosakulttuurikeskuksia, joista löytynee useimmista myös kirjasto. Niin myös Malmi-talosta, jonka ysärijulkisivu kätkee Malmin kirjaston sisäänsä.

Malmintalo kätkee sisäänsä monenlaisia kulttuuritoimintoja, kuten kuvataidekoulun, Helsingin tanssiopiston tanssitunteja, elokuvanäytöksiä, vierailevia teattereita, Helsingin työväenopiston kursseja ja luentoja ynnä muuta ynnä muuta. Kirjaston ovi löytyy Malmi-talon takaosasta.

Kirjasto on huomattavasti isompi kuin aikasemmin tässä blogissa esitellyt, mutta samat tutut osastot sieltä löytyvät kuin muistakin: kirjahyllyt, lastenosasto ja lehtienlukualue. Bonuksena löytyy myös musiikinkuuntelualue sekä 17-paikkainen lukusali, jossa itsekin olen moneen tenttiin lukenut. Hyllyt ovat tyylikästä tummaa puuta.

Yksityiskohtaa ei megakirjastosta tahtonut löytyä kuvattavaksi. Pois lähtiessä huomasin kuitenkin onneksi oven vieressä vitriinin, jossa on esitelty vuosien varrella jos minkälaisia kokoelmia. Tällä kertaa vuorossa oli jokin itämainen teema

Faktat

Valmistumisvuosi: 1994
Pinta-ala: 870 m2

Erikoisuus: Malmi-kokoelma

Kirjasto: 4/63
Pvm: 7.1.2012
Kulkuväline: Linja-auto 77A

Kirja: Otto Weckström: Talonpoikaispojasta papiksi (Malmi-kokoelmasta)

Tapanilan kirjasto

Tästä kirjastosta en kirjoita objektiivisesti, koska Tapanilan kirjasto on kotikirjasto ja olohuone, jossa tulee pistäydyttyä useita kertoja viikossa. Sijanti Tapanilan urheilukeskusken yhteydessä on loistava, koska samalla reissulla voi niin sanotusti lyödä useita kärpäsiä yhdellä iskulla. Työntekijät kertovat, että rakennus on huonokuntoinen - kesällä kuuma ja talvella kylmä - ja remontti onkin edessä. Ylväs näky kirjastorakennus kuitenkin on.

Kuva 1. Tapanilan kirjasto on ylväs näky Mosanmäellä.

Kuva 2. Sisäänkäynti takaoven kautta onkin sitten hieman vaatimattomampi.

Tapanilan kirjaston sisätila on melko sokkeloinen, mutta kaikki osastot löytyvät. Tosin tarvitsin 12 vuoden käyttämisen jälkeen kirjastonhoitajan apua, että löysin nuorten osaston, mutta sellainenkin siis löytyy. Tapanilan kirjastolla on myös urheiluaiheinen kokoelma, kuten urheilukeskuksen yhteydessä olevalle kirjastolle sopii. Ihme kyllä sitä ei mainosteta kirjaston verkkosivuilla.

Kuva 3. Yleiskuvaa kaunokirjallisuushyllyistä. Etualalla uutuuskaruselli.

Kuva 4. Mainio yksityiskohta ovat viime talvena uusitut lukutuolit. Aika monta lehteä ja kirjaa näissä on tullut luettua. Taustalla oikealla dekkarihylly ja vasemmalla nuortenkirjanurkkaus.

Faktat

Valmistumisvuosi: 1978, kiinteistöremontti tulossa 2012
Pinta-ala: 293 m2

Erikoisuus: Urheilukokoelma (ei kuitenkaan ole linkkinä kirjaston kotisivulla)

Kirjasto: 3/63

Pvm: 29.12.2011

Kulkuväline: Polkupyörä

Kirja: Maeve Binchy: Koko kadun kasvatti

Tapulikaupungin kirjasto

Kaupunginisät ja -äidit ovat osoittaneet ennakkoluulottomuutta laittaessaan Tapulikaupungin kirjaston paikoilleen. Tapulikaupungin tori kun ei noin äkkiseltään vaikuta miltään sivistyksen kehdolta. Kirjasto onkin upotettu ex-karaokebaarin ja jonkin ravitsemusliikkeen väliseen tilaan, toiseen kerrokseen.

 

 

 

Kuva 1. Vain sinivalkoinen kyltti paljastaa, mitä tämä tiilirakennus kätke sisäänsä. Lasielementti sinänsä on ihan vaikuttava.

 

 

Kuva 2. Sisääntulo-ovi toisessa kerroksessa lupaa jo varsin valoisaa kirjastokokemusta. 

 

Kirjastotila ilahduttaa valoisuudellaan ja hyvällä järjestelyllään. Kirjat, lehdet, lapset ja palvelutiski ovat kaikki nopeasti ja selkeästi erotettavissa. Paljon pisteitä myös siitä, että yksi automaatti hoitaa sekä lainauksen että palautuksen!

 

Kuva 3. Tapulin kirjaston musiikki- ja kaunokirjallisuushyllystöä. Etualalla lukutuoleja.

 

Kirjaston silmiinpistävin ja hymyn huulille saava yksityiskohta oli lastenosaston vaikuttava louhikäärme.

 

Kuva 4. Lastenosaston vahti.

 

 

Faktat

Valmistumisvuosi: 1986, sisätilaremontti 2006
Pinta-ala: 512 m2

Erikoisuus: Tapulin rikoskirjallisuuden lukupiiri

Kirjasto: 2/63

Pvm: 29.12.2011

Kulkuväline: Polkupyörä

Kirja: John Verdon: Numeropeli

Suutarilan kirjasto

Suutarilan kirjasto on sijoitettu nerokkaasti, kuten moni muukin HelMet-kirjasto, paikkaan jossa joka tapauksessa käy paljon ihmisiä. Suutarilan palvelukeskuksesta löytyy koulua, hammashoitolaa, sekä illalla paljon liikunnanharrastajia, joiden vanhempien on mukava viettää aikaa kirjastossa lapsen harjoitusten ajan. 

Kuva 1. Kirjaston ikkunassa on aina jokin teemasomistus. Nyt jouluinen.

Kuva 2. Sisäänkäynti koulun käytävältä on melko huomaamaton.

Kuva 3. Yleisilmeenä esiteltäköön lehtienlukualue, jossa kulutin yhden vuoden verran paljon aikaa pojan jalkapalloharrastuksen yhteydessä. Joulukuusen enkeli tuli näköjään kuvaan mukaan myös.

Suutarilan kirjastossa on mielestäni hienosti huomioitu nuoret. Nuorten alue on pitkänomaisen kirjaston aivan toisessa päässä kuin lasten alue, ja alueelta löytyy tietokoneita sekä kunnioitettava määrä nuortenkirjallisuutta kivasti jaoteltuna erilaisiin teemoihin. Tämän kirjaston yksityiskohtakin löytyy nuorten osastolta.

Kuva 4. Nuorten osaston vinkeät tuolit kutsuivat kokeilemaan. Pikantti yksityiskohta oli myös taustalla olevan hyllyn varoituslappu. "Varo! Hyllyt voivat kaatua!"

Faktat

Valmistumisvuosi: 1982, peruskorjaus 2005
Pinta-ala: 220 m2

Kirjasto: 1/63
Pvm: 29.12.2011

Kulkuväline: Polkupyörä

Kirja: Anne B. Ragde: Satunnaista seuraa