Malminkartanon kirjasto

Olen käynyt Malminkartanossa muutaman kerran aikaisemmin, mutten siinä suunnassa, missä kartta kertoo kirjaston sijaitsevan. Jylhä ja karu laiturialue on kuitenkin tuttu. Siitä luoteeseen lähtee laatoitettu polku, joka iltapimeässä vie omanlaiseensa satumaisemaan. Olo on kuin kävelisi pienessä tonttukylässä, kun välillä pieniksi aukeiksi avautuvan kävelytien molemmin puolin kohoavat matalat kerrostalot. Lyhyen kävelyn jälkeen eteen avautuu taas yksi pieni aukea, jossa valaistun taideteoksen takaa voi erottaa pienen kaupunginkirjaston valomerkin.

Vaikka kirjastorakennus näyttää pieneltä kauempaa katsottuna, se on itse asiassa melko iso. Tämän huomaa, kun pääsee sisäänkäynnin luokse.

Kartasta näkee, että samaan rakennuskompleksiin on sijoittunut myös Malminkartanon ala-asteen koulu. Koulu ja kirjasto onkin hyvä yhdistelmä, sen muistan hyvin omilta ala-asteajoiltani. Kirjastoon mennään täälläkin ulko-ovesta oikealle kääntyen. Tässäkin ns. sisäulko-ovea voisi jotenkin ehkä piristää?

Malminkartanon kirjaston tila on pieni, mutta tehokkaasti käytetty ja hyvin jaettu eri toimintoihin. Heti sisäänkäynnistä vasemmalle löytyy pieni lehtienlukualue.

Oikealle puolestaan aukeaa varsinainen kirjastosali, joka on helposti otettavissa haltuun yhdellä katseella.

Kirjahyllyt on sijoitettu sopivan väljästi niin, että niiden väliin mahtuu tutkimaan kirjatarjontaa ja katselemaan, mitä teoksia kirjaston henkilökunta on nostanut esille.

Aivan salin perällä on lastenosasto, hyvin sijoitettuna kauimmaksi lehtienlukualueesta. Sieltä löytyivät myös tämän kirjaston mieleen jäänyt yksityiskohta, Eero Aarnion värikkäät Puppyt.

Faktat

Valmistumisvuosi: 1986 (peruskorjaus 2006)

Pinta-ala: ???

Erikoisuus: Lainattavat sähkönkulutusmittarit

Kirjasto: 26/71

Pvm: 13.12.2018

Kulkuväline: P-juna Kannelmäestä

Kirja: Han Kang: Ihmisen teot