Nöykkiön kirjasto

Kun Ison Omenan kuhinasta lähtee bussilla länteen, tulee vahva tunne, että ollaan menossa maalle. Tunne voimistuu, kun bussin reitti erkanee Länsiväylältä pohjoiseen. Rakennuskanta on harvaa ja matalaa, ja keskikesän pääasiallinen väri on vihreä. Maantiestä hieman sivussa löytyy Nöykkiön kirjasto, joka ihan omana itsenäisenä rakennuksenaan kohoaa pienellä nypylällä koulun ja päiväkodin välissä.

Talo vaikuttaa hieman rähjäiseltä - itse asiassa suorastaan huutaa pintamaalausta - eikä kirjaston sisäänkäyntikään kovin juhlallinen ole.

Sisällä yllätys onkin iloinen, kun eteen avautuu hyvin avaran oloinen kirjastotila.

Nöykkiön kirjasto on hauskasti värikoodattu siten, että vasemmalla sijaitsevan lastenosaston kalusteiden tehosteväri on pirteä punainen. Lasten aineistoa on kiitettävän paljon tarjolla ja tila vaikuttaa viihtyisältä.

Aikuisten puolella - ulko-ovesta suoraan eteenpäin - tehosteväriksi vaihtuu rauhallinen sininen. Nämä perusvärit toimivat hyvin muuten puunväristen kalusteiden kanssa.

Luulin, että koko tila olisi vain hyllyjä täynnä, mutta hyllyjen välistä löytyy yllättäen myös oikein mukavan näköinen sohvaryhmä.

Aivan kirjaston perältä löytyy myös ovi Soittohuoneeseen, jossa jopa viisi soittajaa voi soittaa yhtä aikaa, hiljaa!

Väritehosteiden lisäksi Nöykkiön kirjastossa ilahduttivat lamput. Näitä samoja lamppuja on varmasti monessa muussa kirjastossa, mutta juuri Nöykkiön kirjaston korkeassa kattorakenteessa ne näyttivät erityisen viehättäviltä.

Faktat
Valmistumisvuosi: 1986
Pinta-ala: ???
Erikoisuus: Soittohuone
Kirjasto: 51/71
Pvm: 17.6.2019
Kulkuväline: Bussi 159 Isosta Omenasta
Kirja: Aki Ollikainen: Pastoraali